maanantai 5. tammikuuta 2015

Elämän kosketus

Vuosi on jo vaihtunut rakkaat lukijat,
ihan tuosta vaan... Huomaamatta!
Lupasin tuossa kesällä kirjoitella tiiviimmin, mutta enpä tiennyt silloin millainen elämänkoulu edessä olisi. Eikä se koulutus vieläkään ole päätöksessä.
Mutta viikonloppuna koin uskomattoman ahaa elämyksen. En voi elää elämääni murheissa kierien, en vaikka elämä lyö välillä todella lujaa päin näköä.
Minun täytyy vain uskoa huomiseen, luottaa tulevaan. Katsoa eteenpäin, unohtaa menneet.
Mutta kun vuodenvaihde on silloin mietitään yleensä hieman myös mennyttä...
Mitä kaikkea tapahtui, alkuvuosi sisälsi isoja muutoksia,
 firma oli mennyttä mutta stylistin töitä jatkoin kotoa käsin laskutuspalvelun kautta.
Heponen sai uuden ihanan tallipaikan lähempää kotiani.
On-off suhde siirtyi todella off tilaan.
Hain ja pääsin kouluun, opiskelemaan ihan uutta kiinnostavaa alaa.
Sitten iski elämän tilaisuus, ihana oma tupa, talli pihassa, maalaismaisemassa, mutta kaukana, kaukana kotoa....
Päätimme tarttua tilaisuuteen, pakkasimme kamat ja elukat muuttoautoon ja hurautimme Kymenlaaksoon, aivan Etelä-Karjalan rajalle.
Hetken saimme olla onnellisia, tyttäreni ja minä sekä karvainen laumamme.
Kolme viikko muutosta iski järkyttävä leka päin näköä, kävi selväksi että ihminen on ihmiselle susi. Viis siitä mitä kaikkea pahaa voi teolla olla kunhan se oma napa on tyytyväinen...
Tämän kautta tutustuimme uuden paikkakuntamme hieman erilaisiin palveluihin, lastensuojeluun, sossuun, poliiseihin jne...
Tuntui, että millään ei enään ole mitään väliä. Oli turvauduttava ammattiapuun, mentävä kallonkutistajalle, muutoin ei enään olisi jaksanut.
Syksy on tarvottu epätoivossa ja järkytyksessä. Pikkuhiljaa, valo kuitenkin valtaa mieltä.
Tulevaisuus tuo mitä tuo. Karma vastaa niinkuin sinne huutaa! Uskon että paha saa palkkansa jossain vaiheessa. Kiusaaja kohtaa omat demoninsa.
Tervetuloa uusi vuosi, tervetuloa kaikki mitä sillä on tarjottavanaan.
Jatkan elämästä nauttimista pienin siemauksin, tammiauringon säteistä nauttimista, valon pikkuhiljaa hiipiessä enenevässä määrin päiviin. Mikä ei tapa se vahvistaa sanotaan. Kuolema kävi lähellä, hyvin lähellä, mutta eipä napannutkaan mukaansa.
Synkistä sanoista huolimatta olen onnellinen että olemme terveitä, meillä on koti ja rakkaita läheisiä ympärillä. Meillä on enkeleitä suojana!
Aloittakaamme siis yhdessä uusi vuosi  parempana kuin mennyt, puhalletaan yhdessä paha pois!

Oikein ihanaa vuotta 2015 täältä Venäjän rajan tuntumasta
<3 Virpi

ps. Stylistin hommat onnistuvat myös täällä!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti